maanantai 29. elokuuta 2016

Miksi kukaan kannattaa turvapaikkajärjestelmää?

Maailmassa on yli miljardi sodassa tai äärimmäisessä köyhyydessä elävää.
Onko ratkaisu vain tyhjentää maat ja ottaa kansat länsimaihin? 
Olen jatkuvasti ihmetellyt sitä, miksi suvaitsevaisto niin raivokkaasti puolustaa turvapaikkajärjestelmää. He siis väittävät, että he haluavat auttaa kärsiviä pakolaisia ja pahimmin hädänalaisia. Kuitenkin he menevät vaistomaisesti puolustuskannalle kun turvapaikkakarusellia kritisoidaan. Milloin auttamisesta tuli heille synonyymi turvapaikkajärjestelmän kanssa?

Jos joku todella haluaa auttaa hädänalaisia ja osoittaa resurssit hyödyllisiin kohteisiin, hänen täytyy olla nykymuotoista turvapaikka- ja sosiaaliturvajärjestelmää vastaan. Ongelmat voi tiivistää hyvin seuraavilla kysymyksillä:

1. Onko paras auttaa sattumanvaraisia ihmisiä vai niitä, jotka apua tarvitsevat?
2. Onko parempi auttaa yhtä vai kymmentä ihmistä?
3. Onko parempi suojella naisten turvallisuutta vai vaarantaa se?
4. Pitäisikö pakolaisten sopeutuminen tehdä mahdollisimman helpoksi?
5. Onko parempi auttaa vahingoittamalla meidän maatamme vai vahingoittamatta sitä?

Turvapaikkajärjestelmä luotiin toisinajattelijoita ja muita yksittäistapauksia varten, ei massaliikuntoja ajatellen. Järjestelmä on kieroutunutta pseudoauttamista: apu ei mene eniten tarvitseville vaan niille, joilla on tuhansia euroja maksaa ihmiskauppialle, fyysistä kuntoa matkaan ja riittävää häikäilemättömyyttä ja röyhkeyttä jatkaa turvallisten maiden rajojen ylittämistä yksi toisensa jälkeen, kunnes he saapuvat Suomeen.

Yhden pakolaisen sijoittaminen lähialueelle vuodeksi maksaa YK:n tietojen mukaan 945 euroa.  Viime vuonna tulijan välittömien kulujen hinnaksi tuli hieman yli  20 000 euroa/henkilö. Se on siis peruskustannusten taso, ei sisällä kotoutustoimia, hakemuksen käsittelyyn ja valituksiin kuluvia resursseja tai harrasteluja. Migrin lukujen mukaan turvapaikanhakija voi maksaa jopa 443 euroa/vrk, eli 161 695 euroa vuodessa.

Yhden tulijan hinnalla sijoitettaisiin siis minimissään 21 ihmistä lähialueille, korkeimmillan jopa satoja. Miksi auttaa 32 000 ekonomista siirtolaista vuodessa, kun rahalla voisi auttaa vähintään puolta miljoonaa, jopa miljoonaa todellista pakolaista lähialueilla? Miten voisi inhimillisesti ja moraalisesti perustella pienemmän ihmismäärän auttamisen ja todellisten pakolaisten huomiotta jättämisen?

Lähialueille sijoittaminen ei olisi inhimillisin ratkaisu vain pakolaisille vaan myös meille. Meillä olisi nyt satoja tyttöjä ja naisia, jotka eivät olisi joutuneet seksuaalirikosten uhriksi. Poliisimme resurssit eivät kuluisi vokeissa ramppaamiseen, eivätkä Supon resurssit ulkomaalaistaistelijoiden kyttäämiseen. Monelta pahalta olisi säästytty, rahaa olisi mennyt saman verran ja useampia ihmisiä olisi tullut autetuksi. On vaikea keksiä mitään järkiperäistä argumenttia, jolla tuota voisi vastustaa.

Integroituminen onnistuu parhaiten ympäristössä, joka on mahdollisimman samanlainen kuin kotimaan olot. Siksi suomalaiset ovat integroituneet hyvin Ruotsiin, mutta kehitysmaista tulevat muodostavat ongelmaisia, väkivaltaisia ghettoja, jotka ajavat paljon pakolaisia omaavien kaupunkien talouden valtionavun varaan. Monenlaisia kauheuksia selitellään kulttuurieroilla.

Miksi alkaa tähän? Pakolaisten sopeutuminen ja uuden elämän rakentaminen olisi paljon helpompaa kotiseudun lähialueilla, jossa kieli, kulttuuri, uskonto ja etnisyys ovat tutumpia. Töihin pääsykin on helpompaa alueella, jossa koulutuksen standardit ja kielten osaamisvaatimukset vastaavat lähtömaan tasoa. Pakolaisten olisi paljon helpompi jatkaa elämäänsä lähialueilla.

Meidän ei tarvitse hankkia maahamme Malmön Rosengårdin tai Tukholman Rinkebyn kaltaisia kamalia paikkoja auttaaksemme. Ja on ihan turha yrittää väittää, että ghettoutuminen olisi kotoutustoimilla vältettävissä. Mikään kotoutustoimi ei ole ihmisen perusvaistoja, kuten ryhmävalintaa, vahvempi. Ihminen hakeutuu aina itsensä kaltaisten keskuuteen, se on vain luonnollista. Mamu-naapurustoista myös tulee vääjäämättä heikommin pärjääviä.

Tulijat ovat ihmisiä, jotka eivät kotimaassaan ole kokeneet tarpeelliseksi tuottaa demokraattista yhteiskuntajärjestystä koko pitkän historiansa aikana, joten miksi he innostuisivat niitä vieraalle maalle ylläpitämään? "Auttamalla" ottamalla ihmisiä tänne me vaurioitamme omaa yhteiskuntaamme ja luomme kansanryhmän, joka on tuomittu heikommin pärjääväksi luokaksi. Onko se oikein edes tulijoita kohtaan?

Pakolaisuuden puntarointi järkisyin paljastaa ainoat mahdollisen syyt turvapaikkakarusellin kannatukselle: hyveliputuksen ja rahastuksen. Turvapaikkajärjestelmä on vahingollista, tehotonta ja täysin väärin suunnattua auttamista, ja sitä tuetaan vain siksi, että voitaisiin itse näyttää hyvältä ihmiseltä. Eivät pseudoauttajat mieti oikeita pakolaisia, he näkevät tulijoissa pelinappuloita, joiden avulla he voivat rakentaa omaa monikulttuurista unelmaansa.

SPR:n, Tapanilan Erän ja Luona oy:n kaltaiset järjestöt ja yritykset taas näkevät tulijoissa euroja ja senttejä. Jonkunhan on maksettava SPR-johtajien huippupalkat ja työsuhde-edut sekä tuotettava valtion ja järjestöjen rahoitusta mukamas-hyödyllisten palveluiden tuottamiseen. Rahansa kovalla työllä ansaitsevilta taviksilta vielä ruinataan lahjoituksia ja vapaaehtoistyötä, mutta samaa henkeä ei aivan löydy vaikkapa SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpulalta, joka hyvällä omallatunnolla nostaa liki sadan tonnin vuosipalkkaa.

 Pseudoauttamisessa ei ole mitään hyveellistä. Se on silkkaa itsekkyyttä, eikä monikulttuurisuuden rakentaminen turvapaikkajärjestelmällä liity pakolaisten auttamiseen mitenkään.


Aiempi aiheeseen liittyvä tekstini kehitysavusta: Avulias Aatu pelastaa maailman

10 kommenttia:

  1. Ennenvanhaan katastrofien sattuessa marssijärjestys oli, naiset, lapset ja vanhukset ensin. On käsittämätöntä, miten tämä ajattelu on heitetty romukoppaan, lieneekö siinä asiaansa ajaneet feministit, mene ja tiedä? Jos näin on, niin ajattelumalli menee varmaankin ajatuksella, "raiskaus kestää vain 30 sekuntia, mutta nämä nuoret miehet ovat vaarassa menettää henkensä", voisin kuvitella. Joten kyllä ne hädänalaisimmat siellä pakolaisleireissä aivan hyvin voivat uhrautua yhteisen hyvän puolesta, puhumattakaan niistä kaikista kristityistä, jotka kokevat vainoa myös niissä pakolaisleireissä. Pääasiallisestihan lähi-idässä tappelee keskenään sunnit ja shiiat, siinä kristityt, falafelit ja selibaatit jää armotta jalkoihin, merkityksettöminä. Ainoa milloin sädekehän-kiillottajat heidät(kin) huomioi, on silloin, kun puolilaho paatti uhkaa upota ja naisia ja lapsia viskotaan mereen, jotta se oma henki kullan kallis säästyisi. Silloinkaan ei nähdä sitä tosiasiaa, että joku rahastaa tonnikaupalla tästä kuljetuksesta, joka suoritetaan käytännössä merikelvottomalla aluksella, ei, siihenkin syyllisiä ovat länsimaalaiset, jotka eivät ole varustaneet välimeren risteilyaluksia näiden ihmisten pelastamiseksi. Kun on kieroutunut mieli, niin se toimii täysin käsittämättömällä tavalla, jossa periaatteessa ihmisten henki ja elämä arvotetaan, länsimaiseen tapaan, "kenellä riittää tuohta".

    VastaaPoista
  2. Erittäin osuva kirjoitus. Toivon mukaan mahdollisimman monet lukevat...Ne tolkun ihmiset varsinkin,(mikäli niitä vielä on)ja alkaisivat protestoimaan nykyistä käytäntöa vastaan. Suvakit ja feministit ovat menneen talven lumia, heitä ei mikään mahti maailmassa saa toimimaan toisin, joten joutavat sitten muutosten tuulten puhaltaessa mennä "lapsiveden" mukana...Kukin voi miettiä, mitä se tarkoittaa...Kielikuva on mustaahuumoria!

    VastaaPoista
  3. Mission impossible.. on käännetty suomeksi elokuvan nimeksi "vaarallinen tehtävä", tässä pakolaiskontekstissa maahantunkeutuneiden kotouttaminen vastaa enemmän alkuperäistä merkitystä, eli mahdoton tehtävä.
    Ihailla pitää kovemman koulun käyneiden itäblokin poliitiikkojen realismia nykyhaasteiseen, oikein kateeksi käy, että mistä me saataisiin vaikkapa Unkarin kaltainen pääministeri, mutta toisaalta sellaiset johtajat kuin kansakin. Kannattaisi kaikkien, etenkin ministereiden, kuitenkin tutustua vaikkapa Pentti Linkolan vanhoihin teeseihin ihmislajista ja sen (populaatio)käyttäytymisestä.

    VastaaPoista
  4. Näinhän se on, jos järjellä ajattelee, mutta kun mukaan tuodaan sentimentalismi. Etiikka perustuu näillä turvapaikkajärjestelmää kannattavilla tunteeseen, hyvän tekeminen nostaa omaa arvoa. Hyvän tekemisen taakse voi myös piilottaa raadollisemmat itsekkäät ansaintamahdollisuudet, kun mukaan saadaan vielä ilmaista vapaaehtoistyövoimaa. Helppo on kannattaa, kun mediakaan ei kyseenalaista, vaan kulkee samaan tahtiin monikulturismia, tervetulokulttuuria ja yksilökeskeistä uhrinarratiivia toistellen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erittäin hyvin kiteytetty.Juuri näin,ikävä kyllä!

      Poista
  5. Yksi peruste turvapaikanhakijoiden rahtaamiseen maahamme ovat varmaankin VOK:it. Nehän ovat lähes täydellinen bisnes niitä pyörittäville poliitikoille ja heidän sukulaisilleen/kavereilleen. En paljonkaan ihmettelisi jos minulle kerrottaisiin että suurin osa kunnanvaltuusto- ja kansanedustajista olisi hyötymässä taloudellisesti juuri turvapaikkabisneksestä.

    Toinen vaihtoehtohan olisi se, että tuhannet poliittiset päättäjät olisivat tulleet yhtäaikaa samalla tavalla mielenvikaisiksi, mikä ei kuullosta lainkaan yhtä todennäköiseltä.

    VastaaPoista
  6. Suomenkin valtiovalta on lahjottu maanpetokselliseksi, rahat tulevat ihmissalakuljettajilta.

    Todelliset turvan tarvitsijat ovat esim Intian ja Pakistanin maaseutuköyhälistön tyttäret: heitä tappaa oma perhe ja suku.

    VastaaPoista
  7. Pakolaisten ottamista perustellaan myös minikulttuurisuuden tarpeella? Mitä tarvetta on on tuoda täysin primitiivisiä kansoja länsimaihin? Kuten sellaisia joiden perinteet, tavat ja pyhien kirjojen määräykset ovat lakiemme, demokratian, ihmisoikeuksien ja sivistyksen vastaisia?
    Siitä aiheutuu sisällissotia, Ruotsi on pian jo kaaoksessa ja muut hyysärimaat perässä.
    Toinen typerä asia on toitotus siitä kuinka miljardi ihmistä elää alle parilla dollarilla päivässä! Mitä sillä on merkitystä, ihmiset elävät kuten elävät, sentään elävät!
    Suurin ongelma on helvetillinen väestönkasvu kehitysmaissa eikä siellä muutenkaan pahemmin kehitetä omia elinolosuhteita. Se ei ole meidän syymme, voimme antaa kehitysapua (ei sekään ole ihmeemmin aina auttanut) mutta länsimaihin ei voida siirtää kehitysmaiden satoja ja satoja miljoonia ihmisiä. Siitä seuraa vain helvetti ja koko maailman rappeutuminen.

    VastaaPoista